S-ryhmän logistiikkakeskuksissa harppauksia ilmastopäästöjen nollaamiseksi – vuorossa 4 000 aurinkopaneelia ja led-valaistus

Kun S-ryhmän logistiikkakeskukset muuttivat Espoosta ja Vantaalta Sipooseen, rakennusten tilavuus moninkertaistui, mutta suhteelliset ilmastopäästöt pienenivät valtavasti. Nyt päästöt ovat katoamassa olemattomiin, kun piha-alueelle asennetaan 4 000 aurinkopaneelia ja valaistuksessa vaihdetaan entistä enemmän ledeihin.

Erityisesti Sipoon päivittäistavaralogistiikkakeskus on niittänyt mainetta automaatiollaan. Sitä on usein kutsuttu S-ryhmän suurimmaksi digitalisaatiohankkeeksi. Mutta logistiikkakeskukset ovat myös yksi kaupparyhmän suurista harppauksista kohti tavoitetta olla hiilinegatiivinen jo vuonna 2025.

S-ryhmän ilmastotavoitteiden keskeisiä linjauksia on, että ryhmä käyttää vuoden 2030 jälkeen pelkästään uusiutuvaa sähköä. Sipoossa vuoden loppuun mennessä valmistuvat kaksi 2 000 paneelin aurinkosähköjärjestelmää muuttavat tavoitetta todeksi.

Aurinkosähköä syntyy eniten, kun kulutus on korkeimmillaan

Rakentuvista aurinkovoimaloista toinen tuottaa sähköä käyttötavaran logistiikkakeskuksen käyttöön, toinen taas päivittäistavaran keskukselle. Kumpikin tuottaa vuodessa sähköä noin 800 megawattituntia. Niiden vuosittaisella tuotannolla sähköauto kulkisi yli kymmenen miljoonaa kilometriä.

- Aurinkosähkö sopii hyvin kiinteistöjemme energiantuotantopalettiin. Järjestelmät tuottavat sähköä tehokkaimmin juuri silloin, kun tilojemme suurimpien sähkösyöppöjen eli kylmäkoneiden kulutus on korkeimmillaan, S-ryhmän logistiikasta vastaavan Inex Partnersin toimitusjohtaja Petteri Pelkonen kertoo.

Aurinkosähkövoimaloita rakennetaan myös muihin Inexin operoimiin kiinteistöihin eri puolille maata.

- Limingan terminaalin aurinkosähkövoimala otettiin käyttöön viime vuonna, ja Kuopion ja Seinäjoen terminaaleihin rakennetaan puolestaan voimalat tänä vuonna, Pelkonen linjaa.

Täydessä mitassaan parisen vuotta toimineiden keskusten lämmitys ja toimistotilojen jäähdytys on alusta lähtien hoidettu lähes kokonaan uusiutuvilla energiamuodoilla, valtaosin geoenergialla ja pienemmältä osin puupelleteillä. Viileä- ja pakastetilojen jäähdytys sekä automaation pyörittäminen hoidetaan puolestaan sähköllä, josta 60 prosenttia on ollut S-ryhmän itse tuottamaa uusiutuvaa sähköä. Lisäksi jäähdytyksen lauhdelämmöllä saadaan katettua noin puolet päivittäistavaralogistiikkakeskuksen lämmityksestä.

LED-valot säästävät sadan omakotitalon lämmityksen verran

Logistiikkakeskusten sähkönkäyttö tehostuu puolestaan LED-valojen määrän kasvaessa. Käyttötavarapuolen tiloissa LED-valoja vaihdetaan yli 90 prosenttiin kaikista tiloista. Päivittäistavaran puolella LED-valaistus on jo puolessa tiloista, mutta myös siellä määrä lisääntyy.

Valaistusmuutoksella säästetään vuositasolla sähköä 1 600 megawattituntia, eli sadan sähkölämmitteisen omakotitalon kulutuksen verran. Säästön lisäksi muutos parantaa tilojen valaistusta ja vähentää ylläpitotöiden tarvetta.

Inex Partners tähtää myös jakelukuljetuspäästöjensä leikkaamiseen 20 prosentilla vuoden 2018 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Keinoina ovat siirtyminen uudempaan moottoriteknologiaan ja uusiutuvien ja vaihtoehtoisten polttonesteiden käytön lisääminen.

- Otamme käyttöön lisääntyvässä määrin myös niin sanottuja HCT-rekkoja, joiden pituus ja kuljetustila on suurempi kuin tavallisissa täysperärekoissa. Pyrimme täyttämään ne maksimaalisesti, mikä luonnollisesti vähentää päästöjä kuljetettua tavarakiloa kohden. On ilo todeta, että kuljetusliikkeet ovat entistä valveutuneempia kuljetusten päästöjen merkityksestä sekä hyvin avoimia yhteistyölle, Pelkonen kiittää.

 

Lisätiedot:

Inex Partners Oy:n toimitusjohtaja Petteri Pelkonen, 010 76 87001

Inex Partnersin operoimat Sipoon logistiikkakeskukset on otettu käyttöön kahdessa vaiheessa. Vuonna 2012 valmistuivat käyttötavaran tilat, kun taas päivittäistavarapuoli on otettu käyttöön asteittain vuosien 2016‑18 aikana. Kummankin suunnittelussa ja rakentamisessa on käytetty BREEAM- ja Promise-ympäristöluokitustyökaluja, jotka ohjaavat muun muassa rakentamisen energiatehokkuutta, sisäilman laatua, käytettyjä materiaaleja sekä liikennettä ja rakentamisen ympäristövaikutuksia.